Sisällöntuotannon vinkit – Ota parempia valokuvia

Soma Helsinki on sisältömarkkinointiin erikoistunut luova toimisto. Blogissamme jaamme hyödyllistä tietoa ja vinkkejä markkinoinnin tekijälle. Tällä kertaa vuorossa on visuaalinen sisällöntuotanto ja tarkemmin sanottuna valokuvat.

Kuva on tärkein osa markkinointiasi ja sisällöntuotantoasi. Miksi?

Jokainen yritys alasta riippumatta tarvitsee valtavasti valokuvia moni-ilmeisen ja tehokkaan markkinoinnin tekemiseen. Digiaikana valokuvien määrä on räjähtänyt ja valokuva on kokenut inflaation. Tekoäly mahdollistaa aidonnäköisten kuvien tuottamisen liian helposti ja inflaatio pahenee, kun määrä kasvaa entisestään ja valokuvaan ei voi enää luottaa.

Nykyään meillä lähes kaikilla on laadukas kamera taskussaan, jolla otetaan useita – jopa kymmeniä tai satoja – kuvia päivittäin. Näitä valokuvia ei kuitenkaan katsota juuri koskaan, jolloin niistä tulee vain pilvikansioiden nurkkaan unohdettua bittihälyä vailla merkitystä, vailla katsojaa.

Valokuva saa merkityksensä vasta katsojan verkkokalvoilla tai oikeammin katsojan aivokuoressa, jossa se joko aiheuttaa sähköimpulssin ja herättää näkijän ajattelemaan jotain. Huonommassa tapauksessa kuva ei aiheuta yhtään mitään ja ihminen ohittaa kuvan edes huomaamatta katsoneensa kuvaa.

Tässä piilee hyvän ja huonon kuvan ero.

Silti valokuva on digimarkkinoinnissa se, joka pysäyttää lukijan ja saa hänen huomionsa kiinnitettyä – edes hetkeksi. Nykyihminen on yhä laiskempi lukija. Tämän vuoksi kappaleet tulee pitää lyhyinä, tekstimassoja pilkkoa väliotsikoilla, numeereilla, välkkyvillä ja liikkuvilla elementeillä JA VALOKUVILLA.

Valokuvien dataa

4000+

Joidenkin arvioiden mukaan näemme päivässä 4 000 - 10 000 kuvaa päivässä. Miten sinun kuvasi nousee noista kuvista esiin?

60 000x

Ihminen omaksuu kuvassa olevan datan 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstin. Kuvalla kerrot siis tarinan nopeasti ja kuva on usein syy lukeeko ihminen asiasi vai ei.

13 ms

Aivot prosessoivat kuvan sisällön vain 13 millisekunnissa.

50 ms

Ihminen luo ensivaikutelmansa 50 millisekunnin aikana – ja joko poistuu tai jatkaa kanssasi ainakin vielä hetken pidemmälle.

55 %

55 % kotisivuvierailijoista jaksaa lukea tekstiä alle 15 sekuntia. Kirjoitan siis aivan liian pitkää artikkelia nykyihmiselle. Jos pääsit tähän asti, laita viestiä, niin palkitsen sinut.

8 sec

Ihmisen keskiarvoinen huomiojänne (tai tylsistymisaika) on vain 8 sekuntia. Luultavasti olen siis tässä vaiheessa artikkelia menettänyt jo loputkin lukijat. Onko äiti siellä vielä?

650 %

Internet-julkaisut, joissa on kuva mukana saavat 650 % suuremman vuorovaikutuksen (engagement rate) yleisöön.

https://medium.com/marketing-and-entrepreneurship/16-visual-content-marketing-statistics-that-will-wake-you-up-59c4c0b80465




Kuvapankkikuva vai omat kuvat?

Sisällöntuottajana ja valokuvaajana voisi kuvitella, että vastaan luonnollisesti itse tuotettujen kuvien olevan yksinkertaisesti parempi vaihtoehto kuin kuvapankkikuvat.
Näin ei kuitenkaan ole. Molemmille on aikansa ja paikkansa.

Mekin Soma Helsingissä käytämme aktiivisesti kuvapankkikuvia niin omissa kuin asiakkaidemme sisällöissä. Luonnollisesti itse otetut kuvat puhuvat paljon paremmin yrityksen visuaalista kieltä ja ovat henkilökohtaisempia, mutta kuvapankkikuvillekin on hetkensä.

Milloin kannattaa käyttää kuvapankkikuvia?

Usein kun sisällöntuottaja on saanut artikkelin kirjoituksen valmiiksi, koittaa se hetki, jolloin homma pysähtyy. Kuvitukset puuttuvat.

Tällöin kuvapankkikuva on nopea fiksi, jolla saadaan juna kulkemaan ja artikkeli eteenpäin. Miljoonien kuvien kuvapankki tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää kuvia, joita ei yksinkertaisesti olisi mahdollista itse tuottaa.

Näin otat itse parempia kuvia

Silti jokaisen yrityksen ensimmäinen vaihtoehto tulisi aina olla omat valokuvat. Tässä auttaa selkeästi määritetty visuaalisen viestinnän linja, jonka avulla omien valokuvien tuottaminen on helppoa.

Hyvien valokuvien ottaminen ei ole salatiedettä, mutta muutamat perusasiat jokaisen valokuvaajan tulee osata ja pitää aina mielessä, kun kuvia ottaa. Nämä ohjeet on kirjoitettu rakennettua kuvaa varten. Sen vastakohtana on dokumentaarinen kuvaus, jossa vain seurataan ja, no, dokumentoidaan tapahtumia tai ympäristöä.

  1. Ideoi kuva
    Hyvä idea on usein paljon tärkeämpi kuin hyvä tekninen toteutus. Kaiva ideoita somesta ja Pinterestistä, keksi villejä ideoita mieluummin liikaa kuin liian vähän.

  2. Suunnittele kuvaustilanne etukäteen
    Kun tiedät, mitä haluat kuvata, pystyt suunnittelemaan kuvaustilanteenkin. Tarvitsetko kalustoa, rekvisiittaa, mallin?

  3. Säädä kamera paikoilleen
    Kuvauspaikalla nosta kamera valmiiksi jalustalle tai ota kuva tyhjästä tilasta. Se on lähtökohtasi, josta alkaa rakentaa kuvaa.

  4. Katso valoa
    Valo muotoilee kohteen, joten tutki valoa. Älä valaise liikaa, sammuta kattovalot ja luota mieluummin luonnonvaloon.

  5. Asettele kohde kauniisti
    Kun tunnet valon, voit asetella kohteen valon kannalta parhaaseen paikkaan. Säädä myös tausta kuntoon.

  6. Rajaa ja sommittele kohde kuvaan
    Katso kohdetta ja valoa kameran läpi. Mieti erilaisia käyttötarkoituksia kuvalle ja rajaa kuva sen mukaan. Sommittele kohde kuvaan kiinnostavasti.

  7. Ota kuva
    Paina laukaisinta. Ota myös toinen kuva eri rajauksella. Hienoa!

Jätimme tahallamme kameran ja tekniset säädöt kokonaan pois tästä listasta, koska ne eivät lopulta ole lainkaan tärkeitä tekijöitä. Peruskameralla tai kännykkäkameralla voi ottaa oikein hyviä kuvia, kun valo on hyvä ja kohde mielenkiintoinen.

Iloisia kuvaushetkiä!

Seuraava
Seuraava

3 syytä ulkoistaa sisällöntuotanto markkinointitoimistolle